Isälinjan Y-DNA-markkeritestien tuloksista ennen vuotta 2019:
Historia- ja DNA-sukututkija Ari Kolehmaisen mukaan Määttäset/Määtät on vanhan Suur-Säämingin eli Savonlinnan seudun kantasukuja 1200-luvulta. Suku on tullut Etelä-Karjalasta rautakauden lopulla, kun taas pääosa savolaisista suvuista ei ole näitä nk. karjalaisia-sukulinjoja.
Isälinjan Y-DNA-testien tuloksista vuoden 2020 jälkeen:
Kaikkien N-haplon Määttien ja Määttästen yhteinen kantahaplo N-ZS10792 on ajoitettu noin vuoteen 1300 jaa. Yhteinen kantahaplo tarkoittaa, että suvuilla on ollut yhteinen esi-isä menneisyydessä. Tämän haplon ovat saaneet tuloksekseen sekä Tolvasen että Määttä -suvun miehet – vielä on epäselvää, kumpi suvuista on vanhempi. On mahdollista, että kyseessä olisivat ”isän ja pojan” ja/tai ”veljessukuhaarat”.
IMäättä-suvusta ovat saaneet tuloksekseen haplon N-ZS10792 (tällä hetkellä 4/2026):
– Utajärven Juorkunan Pekka Määtän (s.n 1640–k.n 1709) sukulinja – (vain yksi DNA-testi)
– Kuusamon Antti Simonpoika Määttä-Tolvan (1710–1782) sukulinja (vain yksi DNA-testi)
Mikäli em. isälinjojen jälkeläisistä saataisiin toiset Y-DNA testit, selviäsi heidän tarkempi haplonsa ja sijoittuminen Määttien geenisukupuuhun.
Määttien ja Tolvasten jakamasta kantahaplosta N-ZS10792 ovat erottuneet seuraavat geenisukulinjat (”poikien sukulinjoja” – 4/2026 mennessä):
- haplo N-FTB82112 – Sotkamon/Kuhmon ym. Määtät, johon kuuluvat:
- Sotkamon/Kuusamon Määtät, Kuhmon Hannu Määtän sukulinjat sekä Tuupovaaran, Tohmajärven ja Raudun Määtät
- kyseinen haplo on ajoitettu noin vuoteen 1540 , minkä perusteella voidaan arvioida, että kantaja olisi voinut mahdollisesti olla Määttä-suvun mies, joka oli Sotkamon Jormaksen uudisasuttajan Pekka Määtän (s.n. 1560 k.n. 1626) esi-vanhempi.
- tämä selittää sen, miksi Kainuun Määttien tähän mennessä testatut sukuhaarat (pl. Ristijärvi) kuuluvat kaikki tämän haplon jälkeläislinjoihin.
- haplo N-FTC7070410 – Ristijärven Määtät, johon kuuluvat:
- Samuel Tapaninpoika Määttä-Saapungin (1700-1772) jälkeläiset Kuusamossa sekä
- Juho Tapaninpoika Määttä-Ungerin (1701-1785) jälkeläiset, nykyään Vuolijoella
- haplo N -FTD51348 – Pielisjärven Antti Määtän (1671-1743) jälkeläiset
- Tuunasten, Immosten, Hirvosten, Laasosten sekä Happosten sukuhaarat Savosta / Etelä- Karjalasta ovat myöskin eronneet kantahaplosta N-ZS10792 erillisiksi haplolinjoikseen.
Nämä edellä mainitut sukuhaarat ovat nykyään keskenään hyvin etäistä sukua toisilleen noin kahdenkymmenen (20) sukupolven takaa.
Testatuista Määtistä monet ovat saaneet tuloksekseen suoraan haplon N-FTB82112 (10 kpl – 4/2026), koska:
– testatun henkilön sukuhaarasta on olemassa vain yksi testi ja/tai
– testit on otettu toisistaan liian kaukana olevista sukulinjoista, jolloin ei ole löytynyt yhteistä mutaatiota eli haploa
Määttien Y-DNA mutatoituu keskimääräistä hitaammin eli harvemmin kuin kerran kolmessa sukupolvessa. Määttä -sukuhaarojen sisäisten geenisukupuun haarojen löytäminen vaatisi otettavaksi useampia testejä kustakin sukulinjasta kuin yleensä tarvitaan.