Monien Kainuun asuttajasukujen kantaisät ovat lähtöisin Pohjanmaalta, jonne puolestaan olivat tulleet heidän savolaiset kantavanhempansa muutama sukupolvi aikaisemmin. Määttä/Määttänen suvun siirtyminen pohjoiseen Oulujoelle 1500-luvulla liittynee tuolloin käynnissä olleeseen voimakkaaseen savolaisekspansioon. Koska suvusta löytyy merkintöjä useasta pitäjästä Pohjanmaalta 1500-luvulta voisi olettaa, että liikkeellä olisi ollut useita eri sukuhaaroja.
Limingan eli Muhoksen Laitasaaressa verotettiin Simuna Määttää vuonna 1546, joka tuli ilmeisesti jostain Savon suunnalta seutukunnalle. Tila lienee jaettu 1580-luvulle tultaessa. Vanhan Simo Määtän tilalle – Lauri Simonpojan naapuriin – asettui vuonna 1584 Lauri Pekanpoika, jonka sukulaisuus Simo Määtän sukukuntaan ei ole selvillä. Kolmas Määtän talo Laitasaaressa merkittiin vuoden 1588 kymmenysluetteloon, jolloin talolliseksi oli ryhtynyt Cauppi eli Jaakko Laurinpoika Määttä.
Oulun pitäjän (Utajärven) Sanginjärvellä on ensimmäinen maininta Simo Määtästä/ Määttäisestä vuodelta 1598. Hänen jälkeensä veronkantoluetteloihin merkittiin Pekka Määttä vuosina 1624–1654. Lähde: Sanginjärven kylähistoria (toim. E. Vesala & M. Savolainen, 2000).
Oulun pitäjän (Utajärven) Juorkunan Määttää viljeli Simo Simonpoika Määttä (s.n. 1618 – k.n. 1680). Sukuhaaran mieslinja vaikuttaa sammuneen ennen vuotta 1760-luvulla. Lähde: Kimmo Kemppainen – Hyvät, huonot, lankoinensa, lapsinensa (2026).
Pohjois-Karjalan Pielisjärven Määtät/Määttäset
Pohjois-Karjalassa lähes koko maakunnan kaikki talot saivat uudet asukkaat Stolbovan rauhan 1617 ja erityisesti ruptuurisodan 1656-58 jälkeen. Ortodoksiuskoinen karjalaisväestö pakeni Venäjälle verotusta ja luterilaista käännytystyötä. Tilalle virtasi uutta väkeä Savosta ja Kainuusta – Määttäsen suku tuli Mönninvaaraan tämän asutusaallon mukana vuonna 1648.
KAINUUN ENSIMMÄISET MÄÄTÄT
Määtät eivät ole olleet asuttamassa Kainuuta ennen rappasotien aikaa (1570-1595). Ensimmäiset Määtät kirjatiin Kainuuseen veronmaksajiksi vasta sodan päätyttyä vuonna 1605: Pekka Määttä Sotkamon Jormasjärvelle sekä Lasse Määttä Ristijärvelle. Uudistilalliset saivat tilalleen kuusi verovapausvuotta, joten Pekka ja Lasse olivat perustaneet tilansa 1500-luvun viimeisinä vuosina. Huom! Viimeksi mainitusta suvusta on selvitys Kimmo Kemppaisen teoksessa – Hyvät, huonot, lankoinensa, lapsinensa (2026)
MÄÄTÄT SOTKAMOSSA
Jormasjärven uudisasuttajalla Pekka (Peer) Määtällä olivat pojat Simo, Hannu ja Heikki. Hannu ja Simo viljelivät isänsä Pekan jälkeen Jormasjärven tilan puolikkaita. Simo osti vuonna 1629 Alasotkamosta Antti Koljosen tilan. Simon hallitseman Jormasjärven tilan puolikkaan talolliseksi ryhtyi nuorin veljensä Heikki. Hannu lähti tilalta vuonna 1643 – ei tiedetä minne. Hannun tilan puolikkaan viljelijäksi ryhtyi vuonna 1647 veljensä Simon poika Pekka.
Alasotkamon Simo Pekanpoika Määtällä oli suuri perhe:
– ainakin kaksi tyttöä sekä pojat Juho, Pekka, Simo, Heikki Antti ja Kauppi.
- Juho avioitui Alasotkamon Heikki Hyrkkään lesken kanssa.
- Juhon jälkipolvet ovat asuttaneet Sotkamon Jormasta, Kajaanin Vuottolahtea ja Mainuaa sekä Vuolijokea.
- Pekka ryhtyi viljelemään setänsä Hannun tilaa Jormaksessa vuonna 1647.
- miessukulinja sammui 1760-luvulla
- Simolle hankittiin Alasotkamosta Parviaisen tila.
- jälkeläisistä ei ole tietoa
- Heikki meni vävyksi Yläsotkamoon Paavo Niskaselle.
- Miespuolisen sukuhaaran jälkeläinen muutti Kuhmon Korpisalmelle 1800-luvun taitteessa ja sieltä edelleen Pielisjärvelle vuonna 1812 – jälkeläisistä ei ole tietoa.
- Kalliolan tilan isänniksi jäivät nuorimmat pojat Kauppi (n.1625- k.e.1689) ja Antti (n.1628-1697)
- tila jaettiin vuonna 1665 – tilan puolikkaat tunnettiin nimillä Anttila ja Kauppila
- Antin kolme poikaa Simo, Antti ja Heikki lähtivät Kuusamoon 1680-luvulla.
- nuorin Antin pojista Juho möi tilan Sotkamon pitäjänkirjuri Jöns Bergille vuonna 1709.
- tila jaettiin vuonna 1665 – tilan puolikkaat tunnettiin nimillä Anttila ja Kauppila
– sukukunta hallitsi sittemmin Ylisotkamon Sirviölän tilaa vuoteen 1768 asti. Yksi miespuolinen jälkeläinen muutti Nurmekseen 1780-luvulla – mahdollisesti jälkeläisiä.
- Kaupin poika Simo möi tilanpuolikkaansa Sotkamon pitäjänkirjuri Jöns Bergille vuonna 1709.
- yksi sukuhaara jäi tilalliseksi Alasotkamoon – eri tilalle. Jälkipolvista yksi lähti Nurmekseen 1700-luvun lopulla – jälkipolvia muutti 1900-luvun alussa Viipuriin ja Sortavalaan.
- Kaupin poika Mikko lähti Kuusamoon, missä menehtyi vuonna 1702 – jälkipolvista ei tietoa.
Jormasjärven Heikki Pekanpoika Määtän jälkeläiset viljelvät taloa 1600-luvun loppuun, jolloin tämä sukuhaara sammui. Velihaara siirtyi talolliseksi Alasotkamoon, josta on nykypäiviin yltävä mieslinja. Tämän sukuhaaran Jormakseen paluumuuttanut sukuhaara sammui 1740-luvulla.
MÄÄTÄT KUHMOSSA
Hannu Määttä aloitti vuonna 1665 tilallisena Kuhmon Lentualla jossakin nykyisen Varajoen seudulla. Tästä sukuhaarasta ovat lähtöisin Kuhmon Niemisen, Lammasperän, Timoniemen ja Katerman Määtät. Hannun isän nimi ei esiinny missään asiakirjoissa. Hannu on isälinjaisen DNA-tutkimuksen mukaan Kainuun Määttiä. Mistä sukuhaarasta Hannu on, ei ole vielä selvillä.
On pohdittu, voisiko Kuhmon Lentuan Hannu Määttä olla Jormasjärveltä vuonna 1643 lähteneen vanhan Hannu Peerinpoika Määtän s.n. 1587 nimeltämainitsematon poika. Hannulla on mainittu olleen poika vuoden 1642 henkiveroluettelon mukaan, joka olisi arviolta syntynyt (15-v.) viimeistään vuonna 1627. Olisiko mahdollista, että Hannun poika olisi välttynyt henkikirjoitukselta vuosien 1644-1665 ajan? Vuonna 1649 mainitaan Ylisotkamossa yksin joku Hannu Määttä. Lieneekö kyseessä sama Hannu Määttä, joka ylösotti uudistilan Kuhmon Lentualla vuonna 1665?
MÄÄTÄT KUUSAMOSSA
Ruotsin kruunu antoi vuonna 1673 asutusplakaatin Lapinmaan asuttamisesta, mikä avasi Lapinmaan portit uudisasukkaille. Vuonna 1681 kruunu teki Paltamon ja Sotkamon pitäjien kanssa sopimuksen, jolla ne vapautuivat varsinaisesta sotaväenotosta – taloissa ei kuitenkaan saanut olla enempää kuin kolme työkykyistä miestä. Seurauksena oli uudisasukasryntäys Kuusamoon, joka talonpoikaistui nopeasti parissa vuosikymmenessä.
Kuusamoon muuttaneet Määtät:
Sotkamon Alasotkamon Antti Simonp. Määtän (n.1627-1697) pojat:
1.1. Simo Antinp. Määttä (s.n.1650 k.1712) – Tolva
1.2. Antti Antinpoika Määttä (n.1657 k.1713) – Vuotunki
1.3. Heikki Antinpoika Määttä (n.1660 k.1719) – Suininki
2. Tapani Simonpoika Määttä (n.1655 k.1712) – Kitka, Vasaraperä
– todennäköisesti lähtöisin Sotkamosta
3. Samuel Tapaninpoika Määttä (1700-1772) – lähtöisin Ristijärveltä
– Simo Kurtin vävynä Kuusamon Kuontijärvellä 1720-luvulla
– ryhtyi Saapunkijärvelle talolliseksi vuonna 1735
– DNA:n mukaan ei ole em. Vasaraperän Tapani Simonpoika Määtän sukua